Sodasta huolimatta kaivos saatiin starttikuntoon ja sen varsinainen toiminta alkoi maaliskuun 3. päivänä vuonna 1942 rikastamon käynnistyessä. Ja hyvin se aikansa menestyikin. Eräitä kertoja sai kaivosjohtaja istua panssaroidussa autossa pistooli kainalossa, kun kilon painoisia kultaharkkoja kuskattiin Viljakkalasta maailmalle.Aminoffilta vierähti elämästä reilut kymmenen vuotta Viljakkalassa. Tämä ’Haverin paroni’-kutsumanimen saanut herra paitsi luotsasi kaivostoimintaa vankalla kokemuksellaan ja ammattitaidollaan, sai myös henkilökunnan viihtymään kerrassaan mainiosti. Hänellä oli taito luoda yhteisöön hyvä ilmapiiri ja saada erimielisyydet oiottua, eikä huumorintajussakaan ollut valittamista. Kaivoskylän asukkaille hän oli tuttu ja leppoisa näky, kävellessään raitilla Fabergén kultakello vitjojen virkaa toimittaneissa kengännauhoissa roikkuen.

’Haverin paronin’ terveys alkoi reistaamaan ja hän jätti kaivoksen ja Viljakkalan taakseen vuonna 1952. Helsingistä Erik Aminoff muutti vuonna 1960, tammikuun 5. päivänä taivaalliseen kultakaupunkiin.

Niin… ja Haverista lisää, mutta joskus toiste.